Se on kyllä merkillistä miten sitä on muka niin kiire aina. Nyt vasta ehdin tänne uudestaan kirjoittamaan, mutta eiköhän tämä tästä yleisty kun pääsee taas vauhtiin.
Olen yskinyt kolmisen kuukautta ja lääkärit eivät löytäneet mitään syytä siihen. Keuhkokuvat olivat puhtaat, verikokeet kunnossa, ukossa ei mitään vikaa, paitsi yskä jatkui.
Viime viikolla sitten jouduttuani akuuttipäivystykseen lääkärit osasivat tehdä diagnoosin refluksisairaudesta ja määräsivät lääkettä siihen. Parin päivän kuluttua vaikutus oli jo huomattava. Olo paranee vauhdilla, yskä helpottaa ja voimat tuntuvat palautuvan kaikenaikaa.
Nyt jaksaa taas paneutua töihin ihan uudella tavalla ja eiköhän sitä saa tännekin kirjoiteltua ajatelmia säännöllisemmin.
Viime aikoina minua on puhutellut ajatus ajantuhlaamisesta. Nykyaikana on kaikessa tarkoitus säästää aikaa, kaiken pitäisi tapahtua nopeammin ja tehokkaammiin. Älä enää viivyttele, toimi nopeasti, älä tuhlaa aikaasi mihinkään. Ja kaiken tämän ajansäästämisen keskellä tuntuu siltä, että kiire vain kasvaa.
Luin pari viikkoa sitten erästä kirjaa, jossa kehotettiin tuhlaamaan aikaa Jumalan kanssa. Viesti oli, että jokainen hetki etsien Jumalaa on hyödyllinen. Jos johonkin kannattaa käyttää aikaa oikein tuhlaamalla, niin se on juuri Jumalaan.
Tiedän, että joku ajattelee, että se vasta ajantuhlausta onkin, kun ei mitään Jumalaa edes ole eli silloin aika menee ihan hukkaan.
Mutta oletko miettinyt sitä vaihtoehtoa, että jos Jumala on, niin mikä voisi olla parempaa kuin käyttää aikaasi häneen.
Itse olen huono esimerkki tässä, kun on aina niin kiire, mutta olen päättänyt yrittää käyttää aikaa enemmän, jopa tuhlata aikaani enemmän Jumalan kanssa. Tiedä vaikka saisi lisää aikaa muuhun elämään..
maanantai 28. tammikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti