Oltiin sitten tänään lauantaina 9. elokuuta Eetunaukiolla ihmisten keskellä laulamassa hengellisiä lauluja ja tunnustamassa vähän väriä. tapahtuma meni hienosti. Ilohuudon tytöt lauloivat ensin ja sen jälkeen pastori Hannu Grönroos lauloi lisää ja puhui aina väliin jotakin.
Itseäni jotenkin siunasi kun seurasin porilaisten reagointia siihen mitä lavalla laulettiin ja sanottiin. Ihmiset istuivat läheisessä kahvilassa ja kuuntelivat hengellistä musiikkia, samaa tapahtui viereisellä kaljaterassilla. Monen pää, kädet tai jalat heiluivat rytmin mukaan, eikä minkäänlaista häiriötä tapahtunut.
Siinä katsellessani tunsin suurta iloa ja mielihyvää, että me uskovat kerrankin annettiin oikeasti ihmisille hyvä kuva itsestämme. Ei tarvinnut tulisia parannussaarnoja, ei yhtään tuomion sanaa siitä, miten syntisiä ne ihmiset siellä terassilla olivat. Sanoma, mikä tuli esille niin laulujen kuin pienten puheenvuorojen kautta, kertoi Jumalan rakkaudesta yksilöihmnistä kohtaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa alusta.
Jumalan hyvyys vetää ihmistä todelliseen kääntymiseen ja silloin on lähtökohta oikea. Tälläisiä tapahtumia pitää järjestää lisää tulevaisuudessakin.
On vielä pakko mainita siitä kuinka sää muuttui aurinkoiseksi juuri oikealla hetkellä. Usean viime päivän ajan Porissa on tullut vettä ja moni ajattelikin, että mitä tästä ulkoilmatapahtumasta oikein tulee. Jos sataa vettä niin ei kaupungissa ole yhtään ihmistä liikkeellä ja homma olisi aika turhaa kun ei olisi kuulijoita.
No tietysti asiaa sitten rukoiltiin ja täytyy taas sanoa, että ajoitus oli aika täydellinen ilmojen Herralta.
Aamulla taivas oli tumman pilvinen, tunti ennen alkua tuli muutama sadepisara alas. Mutta kymmentä vaille taivas aukeni, pilvet väistyivät ja aurinko alkoi porottamaan täydellä teholla. Luvatut sadekuurot pysyivät poissa ja saimme nauttia kesäisestä päivästä. Jumala ei jättänyt meitä pulaan.
Joku saattaa tietysti ajatella, että teillä oli vain tuuria, mutta kyllä kyseessä on jotakin paljon parempaa. Meillä on rukouksia kuuleva Jumala. Ja siitä voi kuulla lisää kun käy seurakunnan tilaisuuksissa. Siis tervetuloa käymään.
Näin tällä kertaa, iltapäivän vietinkin sitten katsomalla Forssan raviradalla katsoen moottoripyörien maaradan SM-kilpailuja. Kahjoja kuskeja, raviradan suoralla vauhtia ennen mutkaa melkein 200 kmh eikä pyörissä jarruja lainkaan ja kaverit nauttii hommasta. No siitä joskus ehkä enemmän.
sunnuntai 10. elokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti