Tänään kuitenkin tuli viesti, joka pysäytti siihen paikkaan. Otsikkona oli vain pelkkä suruviesti.
Erään Raimon äiti ja sisaret olivat lähettäneet kaikille Raimon sähköpostista löytyneisiin osoitteisiin ilmoituksen Raimon kuolemasta.
Hän oli jonkintyyppisessä mopo-onnettomuudessa lauantaina ja kuollut sen seurauksena.
Tuo viesti pysäytti kesken maanantai-illan. Ei enää ollutkaan niin tärkeitä juttuja tehtäväksi.
Rupesin siinä samalla muistelemaan niitä juttuja joita olin hänen kanssaan jutellut vuosien varrella. Tietokoneeltakin löysin kuvan hänestä, kun hän osallistui seurakuntamme Jazz-aktioon muutama vuosi sitten. Kuvassa minä ja Raimo istumme kirkon penkissä ja muistan yhä edelleen rukousaiheet, joita hän toi silloin esille. Vuosien varrella hän soitti aina välillä, laittoi lisää rukousaiheita, jotak liittyivät häneen itseensä tai toisiin ihmisiin ja tapahtumiin.
Enää noita viestejä ei tule. Viimeinen viesti oli Raimon läheisten lähettämä suruviesti.
Niitä ei kukaan haluaisi saada, mutta nekin kuuluvat osana elämäämme.
Raimon muistoa kunnioittaen ja tietoisena siitä, että hänellä on nyt parempi olla Herransa luona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti